Tänään ajattelin vain nauttia siitä, ettei minun erityisesti tarvitse tehdä mitään. Toki jotain on tehtävä, annettava ääni Kylän pelissä (vaikka kyllä jo yhden herättelyn heitin) ja ainakin luettava Feeniksin kiltaa, olen vähän jämähtänyt sinne puoleen väliin, tosin eilen illalla luin vähän eteenpäin ja tajusin erään asian kun jaksoin viimein miettiä, miten yksi sana kääntyy. Olen aina väittänyt, ettei yksittäisillä sanoilla ole mitään väliä, mutta näköjään tässä olikin. Paikansin nimittäin kohdan, jossa Dumbledore varmistui Voldemortin hirnyrkeistä ja olen nyt aika vakuuttunut, että Nagini voisi olla hirnyrkki, vaikka en aluksi uskonut ko. teoriaan juurikaan. Minulla ei kuitenkaan ole mitään velvollisuustekemistä, ei ennen huomista (jolloin pitää mennä taas museolle ja vaihtaa joku työpäivä) ja se tuntuu olevan harvinaista ja kivaa. Nälkä olisi kyllä..

Minuun tutustui äsken kaksi hahmoa, sisarukset Therese ja Emily. Emily tosin osoittautui ainakin tuttavuuden alkumetreillä vähän erilaiseksi kuin olin kuvitellut, mutta niinhän ihmiset aina. Olen kuitenkin vallan kiinnostunut heidän elämästään.

Minua ärsyttää tämä nykyajan Japani-villitys. Olen itsekin lukenut muutamaa mangaa ja pitänyt, mutta välillä tuntuu että koko intoilu menee vähän yli. En esimerkiksi voi sietää ainakaan suurinta osaa siitä musiikista mitä olen kuullut, enkä ole mikään kielenkään suuri ystävä (tosin nykyään olen kammottavan nirso kielten suhteen). Ja onhan sillä harrastajaporukalla hurjan hienoja pukuja sun muuta, mutta täytyy kyllä myöntää, että vedin tänään hieman hernettä nenään kun luin Keskisuomalaista, jossa viitattiin koko Finnconiin Animecon-nimellä. Harmittaa jo tarpeeksi etten päässyt sinne, tarvitseeko sitten vielä niputtaa kaikki sen periaatteessa alatapahtuman nimen alle. Murr. Olen kai tiukkapipo ja pilkunviilaaja oikein kunnolla, mutta silti. Kai minäkin siellä mieluummin olisin kuin nyhjäisin kotona sateessa mutta kun ei niin ei.