Riitelin taas jonotuksesta äidin kanssa. Kyse ei nyt enää ollut siitä saisinko mennä, yleisestä jonotuksen ideasta vain. Aikuisten ympärilläni tuntuu olevan vaikeaa ymmärtää, miksi sinne kirjakaupan eteen pitää mennä kököttämään kun sen voisi ihan yhtä hyvin hakea päivällä, varsinkin kun se nyt on varattu ja kaikkea. Minä en tietenkään ole ollut koskaan jonottamassa, joten kokemuksesta en voi puhua, mutta jonotuksessa suuri pointti kyllä on se tunnelma, jos se pelkästä kirjan saannista olisi kiinni, minä ainakin saapuisin paikalla tasan silloin seitsemältä. Ei me nytkään sinne koko yöksi valitettavasti olla menossa, koska se Väinönkadun liike on niin pelottavan lähellä niitä baareja, mutta jos uskaltaisi, niin varmasti jäisin sinne jo illalla.

Olen muutenkin elämässäni riidellyt ja pahoittanut mieltäni, koska kukaan ainakaan lähipiirini aikuisista ei ole ihan samalla aallonpituudella kanssani, mitä sitten jos minä luen fantasiaa, mitä sitten jos minulla on elämässäni hulluja haaveita? En halua kangistua kaavoihin ja alkaa ajatella realistisesti

mielikuvituksen / hauta on tässä ja nyt ja / ei koskaan on tullut

enkä halua sopeutua ympäristön mielipiteisiin, haluan koruni hopeisina enkä ajatella että mieli muuttuu ja viisikymppisenä haluankin kultakoruja. Minä en ymmärrä miten esimerkiksi Potter-innostukseni häiritsee ketään, varsinkaan kun en edes vaahtoa Pottereista kaiken aikaa (tätä blogia ei sitten lasketa ;) ), mutta vaikka kuinka sanotaan että älä välitä, ei siitä pidä suuttua, minua loukkaa jatkuva mollaaminen. Minulla on vielä koko loppuelämä aikaa alkaa pitää kultakoruista ja lukea realistista kirjallisuutta, miksi en saisi nyt pitää siitä mistä pidän? Olen ennenkin sanonut tuntevani itseni voimattomaksi, koska millään mitä sanon ei tunnu olevan merkitystä, voin hymyillä halveksivasti ja pitää pääni pystyssä vaikka sisälle sattuu, mutta mulle nauretaan silti. Jos joku aikuisten-oikeesti-aikuinen esittäisi samoja argumentteja kuin minä, sitä kuunneltaisiin, mutta minua ei, koska olen nuori ja haihattelija.