Heittäydyinpä runolliseksi *pyörittää silmiään*

Minulla on jälleen kerran suussani afta, ja vaikka minusta on ällöttävää puhua yleensä mistään terveydentilaan liittyvistä asioista (paitsi ehkä flunssasta, päänsärystä ja vatsakivuista), on pakko ruikuttaa kuinka paljon se sattuu. En ole vieläkään saanut aikaiseksi ostaa niitä lääkkeitä, vaikka pakko varmaan jossain vaiheessa on. Ikävää kun kipu hankaloittaa sekä syömistä että puhumista, lienenkö vielä lauantainakaan laulukunnossa. Asiaintilaa ei tietenkään paranna sekään, että suuni on aina ollut melko ahdas, ja vaikka hampaita on oiottu, kiristävät ne aina silloin tällöin, ikäänkuin niillä ei olisi tarpeeksi tilaa. Joku pureskeltava, vaikka leipä, voisi auttaa, mutta ei pysty kun on tuo afta. Noidankehä.

Huomisen riemusta taas, kun en sitä tuossa äskeisessäni muistanut mainita: kesäkuu alkaa huomenna, ja sen myötä tietysti *rumpuja* Screnzyyyy! Tiedä kuinka pian tuo muuttuu riemusta tuskaksi, koska vakaista aikeistani huolimatta minä en ole saanut tehtyä kunnollista juonta tai mitään. Tunnelmapohjalta näköjään lähdetään taas liikkeelle. Aloin tuossa eilen miettiä, että pitäisikö ihan oikeasti kirjoittaa englanniksi. Saisi enemmän sanoja kasaan ja mielestäni suomenkielinen dialogi kuulostaa ainakin ääneen luettuna lähes poikkeuksetta aivan kamalalta. Tällä kertaa aion todellakin sukeltaa Screnzyn ihmeelliseen maailmaan heti kello 00:01, kun sen saa aloittaa (ja minä kun kuvittelin vuorokauden vaihtuvan 00:00). En todellakaan aio toistaa NaNon alun lipsahdustani, silloin nimittäin nukahdin, ja vielä vahingossa.

Kaksi viikkoa siihen, että meikäneito vanhenee vuodella. Lahjaksi haluan rahaa, jota saa laittaa tilille numero...

:D