Pitäisi olla kirjoittamassa sitä esseetä. Oma vikani kun en saa mitään aikaiseksi, mutta kaiken muun tekeminen ei ole kyllä mikään itse keksimäni idea. Laskin ihan ylimääräistä matikkaakin (taas) ja no, kirjoitan tänne. Ehkä se kertoo jotain loistavan itsekurini tasosta ja toisaalta mikään ei taas mene hyvin, lisätään nyt yleiseen surkeuteen se, etten ehdi tänään katsoa yhtään jaksoa Housea. Maailmanloppu.

Tämä päivä oli sellainen perustylsä josta kyllä toki muistan pari väläytystä. Äidinkielessä piti aloittaa joku tekstitaitovastausharjoitus, ja ei ja ei ja ei. Tuntuu etten enää pääse rivien väliin sitäkään vähää mitä joskus olen päässyt, enkä taida päästä ikinä ylioppilaaksi jos se on äidinkielestä kiinni. Ruokailu aiheutti pahoja mielikuvia nunna potenssiin kymmenen, mutta toisella matikantunnilla käytiin neiti A:n kanssa keskustelu joka koski minun muka ihanaa käsialaani ("lähetin sitä Amerikkaankin ihailtavaksi") ja jonka lopuksi repesimme kun opettaja pysähtyi minun kohdallani ja hihkaisi ihana! Ja uskonnontunti oli samanlaista takarivin kyynistelyä kuin aina, mietittiin taas että mikä riittäisi todistukseksi Jumalan olemassaolosta (ja matikka on uskonto!) ja sitten mietin mitä kautta parhaiten ja nopeiten pääsisin pois, pulpettien yli vai odottamalla herra J:n lähtöä vai kenties hyppäämällä ikkunasta.
Herra J: "Älä, siellä on kylmä"
Neiti M: "Eikä ole. Sitä paitsi sinne se joutuu kuitenkin menemään."
Herra J: "No mutta sitten sillä onkin vaatteet päällä."

Ensi vuonna jotain kursseja lyhyen matikan kanssa ja siitä ei satavarmasti tule mitään, varsinkin kun on kasvanut samanlaiseksi asenneongelmaiseksi kuin minä. Voisin varmaankin pohdiskella tuota pidemmältikin, mutta pakko minun on mennä se essee kirjoittamaan. Katsokaa se eilen linkkaamani House/Wilson-video, se on niin järjetöntä.

"I'm not on anti-depressions, I'm on speed."