Tykkäisin tehdä cutin mutta kun en voi niin en voi: (päivän kysymykset).

Kävin tänään jo ulkona joten sekin osio lomasta on nyt hoidettu. Meinasin olla monta kertaa nurin liukkailla lenkkareillani mutten kuitenkaan ollut. Olen lisäksi pitäytynyt ansiokkaasti matematiikkasuunnitelmassani, en ehkä etene niin nopeasti kuin koulutahdilla kun kerta lasken suunnilleen kaikki tehtävät, mutta väliäkö sillä sitten on (miksi muuten valinnaiskursseissa ei ole kertaustehtäviä?)

Eilinen oli tavallaan aika huvittava päivä kun tuli ikävä fanficcien lukemista ja Memoryn lisäksi kaivauduin fanfiction.nettiin. Löysin kaikkea kivaa, se kesäinen käännöstyöni oli jatkunut (ja miten mä olen ikinä voinut kääntää tuota, hyvää tekstiähän se on, mutta ei sitä suomeksi saa ilman että siitä tulee oksettavan imelää!), yhdessä oli ihan mielenkiintoinen idea (House/DPS-crossover, Wilson meets Neil ^^), lisää kiitos. Ja sitten aloin lukea vielä yhtä House-ficciä.

On muuten kohtuullisen huvittavaa että olen jaksanut tunnollisesti lukea Pakkaskukat ja Memoryn koneen ruudulta (tnr:n koolla kymmenen!), mutta en suostuisi edes suunnittelemaan neljäsosan mittaisen kirjan ruutulukemista (paitsi jos se olisi tooooosi hyvä ja tooooosi harvinainen/kallis), joten paperinen kirja ei ole kuollut taiteenlaji, ainakaan jos minulta kysytään. Mutta sitä minulta ei saa kysyä, miksi välillä tulee tällaisia päiviä tai kausia. Ehkä se johtuu siitä, että mä olen niin syklinen ihminen, että jos viime kevättalvi oli tällaista niin nytkin pitäisi olla. Etsin hyvää tunnetta uudelleen ja ajattelen että löytäisin vielä sen jos lukisin TSH:ta heinäkuun lopussa keskellä yötä, ehkä vielä Kaapuhemmopainoksena. Mutta nykyään tavoitan siitä enää välähdyksiä, se ei yksinkertaisesti ole sama asia.

Ja siitä, että Gilmoren tytöt loppui eilen (en edes lukenut mitään ficcejä aiheesta, näin tosin viime yönä unta), ja se oli niin nyyh jakso, mitä nyt Lorelai ja Luke ^^. Kai tässä on jotenkin asennoiduttava siihen, ettei telkkarista enää tule kuin Heartbeatia.

Huomenna Jkl:ään ajamaan! *nervous smile*